Uusi osa. Anteeks ku hieman kesti, en oo oikein voinu tehä. Mutta tää on lyhyt, nimittäin ensiosassa sit vissiiki pitäs tapahtuu. Tai sit sitäseuraavassa, riippuu hieman:3 Oon jo keksiny hyvän juonen. Tai en tiedä onko se hyvä, mutta juoni silti:D

 

 

Astuessani olohuoneeseen, en ensin nähnyt mitään erikoista. Sitten näin Reginan kasvot. Ne oli murjottu ja ne olivat täynnä haavoja. Regina tuijotti kaukaisuuteen, eikä huomannut minua kun minä tulin huoneeseen. 

"Olin ulkona tekemässä pihatöitä, kunnes joku mies tuli ja yritti ra-raiskata minut. Hän kaatoi minut maahan ja minä potkaisin häntä mahaan ja hän otti kuokan maasta ja löi minua sillä naamaan. Sitten auton valot tulivat esiin ja mies lähti karkuun", Regina kertoi noustessaan tuolilta.

Halasin Reginaa lohduttavasti, hän tarvitsisi tulevaisuudessa paljon lohduttelua.

Reginan päästäessä irti, minulle tuli mieleen omat huoleni.

Sitten alkoikin tulla aamu, ja kimppakyytini tuli. Räsäinen tämä auto kyllä on. Mutta menin autoon ja se vei minut työpaikalleni. Toivottavasti tänään ei olisi hirveän rankkaa töissä. Toivottavasti ei.

( mä tiiän, äskeses kuvas oli päivä ja täs sit ilta mut ei välitetä siitä:D En aina muista millon otin sen kuvan ja sit se saatttaa mennä erijärjestykseen.) Regina teki keittiössä itselleen ruokaa. Hän ajatteli tapahtunutta ja purskahti jälleen itkuun. "Ei, en minä näin voi. Minun pitää lakata ajattelemasta, sehän tapahtui jo ja mennyt on mennyttä eikä hän edes tehnyt minulle mitään, muutakuin löi minua naamaan" , Regina ajatteli itkunsekaisena.

Ja tietysti sottapytty-Regina jätti tasonkin tomaattikastikkeeseen ja pinaattimuhennokseen. Tämän saa kyllä Regina siivota, en minä.

Pöydässä sitten Regina veti ruokaa naamansa kuin nälkäinen leijona. Ei se ruoka kesken lopu, ja ainahan sitä saa uutta. Lautaselta lensi ruuanmurusia ympäri keittiötä.

Onneksi sentään Regina osasi viedä lautasen pois. Hän jätti pöytään minulle annoksen keittiömestarin salaattia.

Töihin mennessäni olin niin väsynyt ja se näkyi kun palasin sieltä. Olin saanut alennuksen, ja sekös ärsytti. Pomo oli sanonut, että jos en panostaisi työsuoritukseeni, saisin potkut. Ja enhän minä nyt potkuja halua.

Pahoinpidelty Regina lähti kauppaan ostamaan meille vaatteita vähäisillä varoillamme. Sanoin Reginalle, millaiset vaatteet haluaisin. En ainankaan keltaista enkä pinkkiä. Enkä mitään pillifarkkuja, ne on rumia. Jonkun miehekkään paidan ja miehekkäät housut.

Kappas vaan! Laama-asuinen tyyppi oli Regina. Jaa miksi hän sitten oli pukeutunut laamaksi? Sitä en tiedä. Kai jotain yliopistoon liittyvää. Tai sitten hän ei halunnut näyttää kasvojaan, vaan halusi näyttää yliopistolaiselta. Regina käveli vaatetangolle selaillen katseellaan vaatteita.

Hän oli valinnut sieltä parhaimman näköiset vaatteet ja sitten hän meni maksamaan ne. "Se tekisi sitten neljäsataa." Teini-ikäinen poika sanoi tiskin takaa. "Neljäsataa? Sehän on.." Regina aloitti, mutta Severi keskeytti hänet. "Neljäsataa" , Severi sanoi totisena. Regina pudisti päätään ja tökkäsi pojan käteen neljäsataa. "Ihan helvetin kallista, en enää ikinä tule tänne!" Regina huusi niin kovaa kuin lähti. "Outo tyyppi", Severi sanoi sulkiessaan kassaa.

Uusien vaatteiten myötä taloon ostettiin myös vaatekaappi. Se oli Reginan mummon vanha, jotenka se saatiin satasella. Minä en tästä tykännyt, mutta Regina piti siitä enkä uskaltanut sanoa vastaan. Tuohan on vuodelta -12 ja se on kulunut!

Istuin pöydän ääressä syömässä hampurilaista. Regina oli päättänyt tehdä itselleen muodonmuutoksen, ja hän näyttäisi samalla ostamansa vaatteet.

Tälläiset hiukset hän sai. Ruhjeet naamasta hän oli saanut peitettyä jotenkin, mutta silti oli vielä ruhjeita näkyvillä. Ja tikitkin näkyi olevan poskessa.

Tässä sitten Reginan asu. (ps huomasin just että tässä on ne vanhat hiukset, tän ja ton edellisen kuvan ois pitäny olla toisinpäin) Mutta vessanovessa on taas jotain vikaa. Taas se on auki.

Sen jälkeen me menimme rentoutumaan sänkyyn. "Jake hei, oletko sinä miettinyt lasta?" Regina kysyi vilkaisten minua. "No, joo. Minä ainankin haluaisin lapsia." Regina nyökkäsi ja..

..tuli lähemmäs. Sitten yritimme lapsentekoa.

Työn jälkeen nukuimme sikästi aamuun asti. Emme edes kuulleet susien ulvontaa ulkopuolelta. Sitten alkoikin aurinko näkyä horisontissa ja vähitellen se hivuttautui ylemmäs.

Lähdin taas töihin ja Regina jäi kotiin. (taas noi samat hiukset, sori) Hän katsoi televisiosta uutisia. "Presidentti päätti valita Tammilaaksosta kymmenen hyvää ihmistä, jotka kruunattaisiin HyväIhmisiksi. Käy yrittämässä Kaupunintalolla, jos halua olla HyväIhminen.." Uutiset kertoivat muutakin, mutta ne oli tylsiä uutisia.
"Voisikohan minusta tulla hyvä ihminen", mietti Regina sammutettuaan television.

Sitten päätti Regina tehdä ruokaa. Hän sekoitti lujaa. Jopa niin lujaa, että ruokaa lenti ympäriinsä. Sillä aikaa tulin kotiin ja istuin pöytään odottamaan ruokaa.

Regina laittoi ruuan uuniin ja hetken päästä se olikin valmis. Sitten hän kattoi pöydän, ja asetti eteeni ruokalautasen. "Tiesitkö, että minun mummoni nimi oli Aurinko?" Regina kysyi minulta ruokapöydässä. "No en tiennyt, et ole kertonut", vastasin hänelle. Tyhmiä juttuja hänellä.

Ruuan jälkeen Regina nousi pöydästä ja yökkäsi. "Hyi olkoon, oliko minun ruokani nyt noin pahaa?" Kysyi hän itseltään.

Sitten minäkin nousin pöydästä, ja menin hänen eteensä. Tätä olin suunnitellut jo kauan. Kihlautumista nimittäin. "Regina Jantunen, tuletko vaimokseni?" Regina kiljahti ja tömisteli täpinöissään jalkojaan. "Mistä sinä rahat tuohon repäisit?" Regina kysyi huudahtaen. "No, yes or no?" Sanoin kärsimättömästi. Pelotti hieman, jospa hän vastaisikin ei. Mutta turhaan. "No KYLLÄ!" Regina huusi niin, että tärykalvoni melkein puhkesivat. Regina nappasi kiiltävän sormuksen ja laittoi sen sormeensa.

Minun työni tulivat taas, ja menin autoon joka kiidätti minut tanssitunnille. Reginan piti siivota meidän talon edestä vanhentuneita sanomalehtiä ja heittää ne pois.
Sen jälkeen Regina meni sänkyyn makoilemaan. Hän oli hyvin uupunut, eikä tiennyt miksi.

Haisi nämä astiat niin pahalta, että Regina haistoi ne huoneeseensa asti. Jonkun pitäisi nekin siivota pois.

Hetken päästä aurinko vaipui kukkulan taakse ja minä tulin töistä. Melina mukana. Todellisen sinnikäs työtoveri, aina tulee tänne. Mutta hänet hyvästeltäisiin pian, ettei Regina luulisi minun vikittelevän häntä.

Huomasin postiluukussa olevan postia, ja kävin hakemassa ne. En halua ulosottomiehen tulevan käymään meillä viemässä tavaroita. Taustalla näettekin säävekottimen. Se on tarpeen, nimittäin inhoan vesisadetta. (vesisade hidastaa mun konetta ärsyttävästi:D)

Regina oli noussut sängyltään ja mennyt tekemään ruokaa. Hän juuri ripotteli siankylkien päälle suolaa, jotta niistä tulisi maukkaampia. Ja paremman makusia.

Syönnin jälkeen Regina tunki sormet suuhunsa ja imaisi niistä aterian rippeet. Ällöttävä vaimo minulla, mutta silti hän on rakas.

Sen jälkeen hän nousi pöydästä, otti lautasen käteensä ja nuoli siitä aterian rippeet. Ei olisi voinut edes muulla tavalla pestä lautasta?

Kävin hyvästelemässä Melinan, suutelemalla. En pannut vastaan, nimittäin Melinan silmät ovat niin upeat.. ne katsoivat minua himokkaasti ja kiihkeästi. En voinut estää suudelmaa, mutta ei se haittaa. Regina ei nähnyt kiihkeää suudelmaamme.

Sitten menin Reginan luokse, mikä oli juuri menossa nukkumaan. Mutta tarrasin hänestä kiinni ja suutelin oikein kiihkeästi. "Au Regina, älä paina minua mahastani!" Regina lopetti suutelemisen ja katsoi minua ihmeissään. "Häh? Enhän minä sinua painanut. Enkä potkinut." Sanoi Regina ihmetellen. "Nojaa, unohda", vastasin.


Menimme naimisiin hiljaisuudessa.

 

                                                                  -------------Kuukausien päästä--------------

"Taas alennus! Minä ylenin juuri viimekerralla ja nyt taas alenin. Tyhmää" , huusin ääneen.

Taas Melina. Hänen silmiensä kiihkeä katse kannusti minua suutelemaan häntä. En voinut sille mitään, se oli vahinko. Mutta hyvästelin hänet hetken päästä, suudelman jälkeen.

Regina tuli ulos ja heitti taas vanhoja sanomalehtiä roskikseen.(oh crap seinät on alhaal 8<) Lehtiä alkoi kerääntyä etupihalle paljon, joten niitä piti heitellä aina pois. Kukaan ei nimittäin lukenut sanomalehtiä.

Sitten Regina meni sisälle ja vaihtoi yöpukunsa.. rumiin vaatteisiin! Kun kysyin häneltä asiaa, miksi hän pukeutuu tuollaisiin kun hänellä oli uudetkin, hän vain vastasi: "Nokun minä en mahdu enää niihin.. olen lihonut."

Minä rakastin maalaamista. Maalailin aina jokapäivä, samaa maalausta.

Kylpy oli aina likainen Reginan jälkeen. Ja kun Regina sen sotki, Regina siivoaa sen. "Minä inhoan siivoamista, tämä on hirveää!" Huuti Regina siivotessaan ammetta.

Regina oli hyvin, erittäin, kauhean uupunut siivoamisen jälkeen. Hän meni sänkyyn eikä noussut siitä moneen tuntiin. Hän näytti nukkuvan hyvin sikeästi. Toivottavasti näki unia minusta.

Minun piti siivota sitten keittiö. Heitin palaneet chili corn carnet altaaseen ja puhdistin altaan.

Illalla sitten Regina heräsi, ja tunsi mahansa kasvavan oikein hyppäämällä. "Mitä ihmettä tämä on? Olenko.. olenko minä raskaana? Tämä saa olla yllätys Jakelle, kerron hänelle nimittäin huomenna ", tuuletti Regina huoneessaan.

Kahta kuukautta myöhemmin, kun olimme syömässä leipää, lapsivesi tulvahti tuolille. "Jake, auta! Lapsi syntyy!" Huusin. Nousin penkiltä seisomaan ja jatkoin :"Soita ambulanssi, tee jotain, auta! AUTA JAKE!" Olin aivan paniikissa. Tämä olisi ensimmäinen vauvani. Ensimmäinen synnytykseni.

(no anteeks toi viiva:D) Minä söin ruokaani enkä välittänyt Reginasta. Regina huusi kuin strutsi ja minä söin rauhassa. Koomista, eikö?

Viallinen lapsi. No ei:D "Jake, kato tälläne tää meidän lapsi on!" Huudahdin näyttäen pientä tyttölasta.

"Huh, hyvä että synnytit sen. Annetaan sen nimeksi Annulissu", sanoin totisena Reginalle. Mutta Regina vastusti nimeä. "No ei todellakaan! Vaan.. annetaan nimeksi Kerttu", Regina ehdotti. Nyt vuorostaan minä pudistin päätäni. "Kerttu! Hyi helvetti! Mieluummin Linnea!" Me riitelimme nimestä puolisen tuntia kunnes pääsimme yhteisymmärrykseen.

Lapsen nimi oli Greta. Hän peri äitinsä hiustenvärin ja silmät. "Tästä tytöstä tulee jalkapalloilija isona", sanoin kutittaessani Gretan mahaa. Reginan silmät suurenivat ja hän pudisti päätään. "No ei missään tapauksessa! Hänestä tulee äitintyttö.. balleriina!" Regina hymyili.
 

Tähän päätetään tämä osa. Tällä osalla halusin vain päästä nopeammin ensiosaan mitä sanoinkin aikasemmin, nimittäin seuraavissa osissa tapahtuu:3 Ja tää Vuodatus on tyhmä. 8< Tää on nii huono ja tälleii. Mut nyt saa kelvata. Ja toivon että laitatte kommenttia. Kiitos♥ Ladattuja saa kysellä!(niitä ei näy hirveästi:D)